Niukkuuden illuusio

 Niukkuuden illuusio...

Huomaatko elämäntyylin, huomaatko kuinka varmaa on vain jatkuva muutos. Huomaatko tarttuvasi jostain olennaisesta kiinni jota pidät pysyvänä ja lopulta se valuu aavikkohiekkana sormiesi lävitse. Se aavikko, illuusiot joita uskotellaan meille onnen löytyvän aina seuraavasta kuumuuden väreilevästä ilmastosta. Lähteet jotka haistuvat aina ennen kuin kerkeät saavuttamaan sammumattoman janosi. Vaellus tuntuu olevan päättymätön, nälkä ja janosi vain kasvaa, himo ja ahneus, muuttuvat raivoksi, joka aiheuttaa vääristyneen kuvan todellisuuden luonteesta.

Huomaatko kuinka niukkuutta myydään yltäkylläisyydestä tukehtuville ihmiskunnalle! Aivan niin kuin hiekka-aavikolle myytäisiin lisää hiekkaa, sillä sehän saattaa loppua jo huomenna. Onko meillä tässä todellisuudessa yhtään ihmistä ilmoittanut elävänsä huomisessa? Kun asiaa jää miettimään, niin vastaus on ilmeinen, nimittäin niukkuutta myydään tulevaisuuteen johon on välittömästi reagoitava. Se uskomus, että saatan jäädä paitsi onnesta, minkä joku jossain tuolla saa täyttää minun sijastani on se kangastus mihin janoinen lankeaa.

Huomaatko sen pelastajan joka tulee ratkaisemaan sinun himosi juuri ratkaisevalla hetkellä. Saat hetken tyydytyksen aina siihen saakka kunnes himosi nousee vahvempana haluamaan ja hamuamaan katoavasta tomua. Sitä myydään vapautena! Se psykologia jolla tomua myydään, on nerokasta, koska asetelma on käännetty ylösalaisin. Jos ryhdymme kyseenalaistamaan järjestelmää ja toimintaa, niin huomaamme syyttävän vain itseämme.

Huomaatko kuinka itsestäsi on tullut itsesi pahin vihollisesi? Kamppailu, ristiriidat, itsensä kyseenalaistaminen on sellaista maaperää minne uppoavat huomaamattomasti saastaa, jota alamme pitämään itsenä. Tämä on kierre, jonne niukkuuden ajatus istutetaan, siemen joka tuottaa kärsimystä ja pahoinvointia, jonka jälkeen lähtevät tomukauppiaan liikkeelle.

Huomaatko olevasi kylläinen? Onko sellaista hetkeä, jossa tarpeesi olisivat tulleet täydellisesti tyydytetyksi, vai onko olemassa kohtia jotka kaipaavat vielä vähän viilaamista? Se selittämätön tunne, että jotain puuttuu, mutta ei osaa sanoa mitä se voisi olla! Se tunne joka saa levottomuuden paisuamaan kuin pullataikinan ja samalla tyhjyyden kokemus rinnassa kasvaa.

Huomaatko elävän jonkun toista elämää? Kun sanomme, että olen ajautunut näihin tehtäviin, niin oletko koskaan miettinyt mistä se voisi johtua! Mikä on syy valinnoille jotka määrittelevät elämääsi tässä ja nyt? Mitkä ovat seuraukset valinnoista jotka herättävät primitiivisimmät vaistomme puolustamaan niukkuutta?