Maailmankaikeuden piste.

 

Maailmankaikkeuden piste. Se oleva, sen olemattomuus, ikuisuuden peilikuva. Kuva, joka toistuu muodossa, kuva johon samaistutaan, kuitenkin tietämättämme olemme se. Se mikä on, on oltava aina, ja kun sanomme aina, niin olemattomasta muodostuu muoto, johon siis samaistumme. Tuo piste vailla kohdetta on itse, sen näkeminen on itsen ylitys vailla liikettä. Tiedä, että liikkumattoman sisällä on liike, ja sitä kutsumme elämäksi. Kun saavumme havaitsijan rooliin, tuotamme itsen sisällön ja alamme samaistumaan rajallisuuteen, koska maailmankaikkeus järjestäytyy jatkuvasti uuteen muotoon.

Tiedät sen, sillä olet se! Totuus on yksinkertainen, kaunis, kaikki muodot omaava ja samalla muodoton. Tiedät sen syvässä unessa, jossa portit aukenevat maailmankaikkeuden pisteelle. Tiedät Rakkauden rajattomuuden, sen, joka pudottaa tämän maailman haarniskan.

Päämäärä ja tarkoitus ovat ilmeisiä, kysymys miksi olemme täällä, on ilmeinen! Mikä tämä ilmeisyys sitten on? Tiedä, että olet se! Emme tarvitse älyä, vaan viisautta johtotähdeksemme. Emme tarvitse uusia teorioita, vaan ymmärrystä. Emme tarvitse rajoja, vaan vapautta.

Se, mitä Apollon temppelissä Delfoissa lukikaan suuaukolla – Tunne itsesi! Astu sisään tähän todellisuuteen ja anna sen valaista tietä, vapaudu kahleista, jotka pidättävät. Vapaudu harhasta, joka käyttää pakkoa, vapaudu orjuuttavasta järjestyksestä, jota pidetään arvokkaampana kuin vapautta.

Kun astumme tietoisuuteen, tähän pieneen pisteeseen, joka sisältää kaiken, tunnemme sanojen merkityksen, muodon, joka johdattaa vakauteen ja järjestykseen. Kun sanon vakauteen ja järjestykseen, sillä tarkoitan luonnonmukaista absoluuttista järjestystä. Järjestys, jossa luonnonvoimat kohtaavat toisensa oikeassa suhteessa – koherenssi, missä luontainen voima painaa raskaat alas ja kevyet ylös.