Valheet

Siellä missä viisaus lepää, siellä missä rauha asuu, siellä missä saamme olla sitä, mitä olemme. Siellä on kaikki, mitä tarvitsemme, siellä on mielekkyys, siellä on tulevaisuus ilman ahdistusta. Sanojen takana on menneisyys, menneisyydessä on viisaus ja totuus ennen aamukoittoa. Sanojen takana on toinen todellisuus, toinen menneisyys – se, mitä meille ei ole kerrottu.

Aika, joka on nyt koittava, on se, joka näyttää meille sen, mitä emme osanneet kuvitella – se on näyttävä kuin palava aurinko. Mistä siis on kyse? Kysymys siitä, keitä olemme ja miksi olemme täällä riitelemässä turhuuksista, kun vaihtoehto on nähdä syvemmälle! Se, mitä näemme, kertokoon meidän sisäisestä maailmastamme, jota nyt projisoimme ulkoiseen maailmaan. Se, missä rauha asuu, ei koskaan ole ollut meistä erossa, sillä harhat ovat peittäneet tämän tosiasian. Mikä on siis tosiasia? Kun kysymme itseltämme sellaisia kysymyksiä, jotka johtavat epävarmuuteen, kiusallisuuteen, epämukavuuteen, olemme saapuneet satamaan, joka todellisuudessa on meidän omaisuuttamme. Se, että meiltä pyritään riistämään meidän todellinen luontomme ja väitetään, ettei sellaista luontoa koskaan ole ollut, on suuri vale.

Kun sanomme asiat suoraan ja vilpittömästi, nähdään, mikä on vastaus valheellisen kokonaisuuden ylläpitämiseksi! Mikä on se vale, josta puhun? Jos todella tietäisimme, keitä olemme, kävisi täysin mahdottomaksi tehdä vääryyttä tai sitä, mitä nyt maailmassa tapahtuu. No, mitä maailmassa tapahtuu? Mikä on käsityksesi tästä maailmasta, kun heräät seuraavaan aamuun? Ne ajatukset kertovat sinulle tämän maailman joko harmauden tai kirkkauden. Se seuraava ajatus, jonka synnytät tätä tekstiä lukiessasi, kertoo tämän maailman tilasta – sillä kuka muu sen luo kuin sinä?

Jokainen tunne, jokainen aistimus, jokainen ajatus, jonka luomme, on meidän hallussamme, mikäli niin tahdomme. Meillä on tahto, ja kysyn: miksi emme ottaisi tahtoamme omaan haltuumme? Sillä jos emme sitä itse tee, sen ottaa haltuunsa jokin sellainen taho, joka ei välttämättä tahdo sinulle hyvää! Miksi sanon näin, tai mikä on minun motivaationi puuttua asiaan, joka aluksi vaikuttaa siltä, ettei minua pitäisi asiasta olla edes kiinnostunut?

Se, mistä olemme kiinnostuneita ja se, minne kiinnitämme huomiomme, vaikuttaa merkittävällä tavalla siihen, kuinka seuraavan askeleen otamme astuessamme aikakauteen, jota luomme. Jokainen ajatus, joka viittaa siihen suuntaan, ettei meillä olisi mahdollisuutta tai että olemme voimattomia, on askel väärän vallan vahvistumiseen. Se tosiasia, että voima asuu meissä, on niin tosi, ettemme ole ehkä aikaisemmin osanneet ottaa sitä käyttöön. Miksi emme ole sitä aikaisemmin hoksanneet? Syy on yksinkertainen ja päivänselvä, kun tosiasian kohtaa. Yhteiskuntamme ja sen rakenteet eivät tue tällaisen havahtumisen itsestä, vaan pyrkivät ohjaamaan meitä näkemään kurjuutta ympärillämme.

Mikäli ymmärrät tämän, ymmärrät pointin, joka avaa kokonaisen maailman, joka on ollut koko ajan läsnä, mutta kielletty poliittisista, ekonomisista ja milloin mistäkin sellaisesta syystä, joka ajaa ihmisyyttä vastaan. Mitkä ovat perusteet sanoa mitään tällaista, vai onko tämä kaikki täysin tuulesta temmattua höpötystä?

Mikäli olet täysin samaa mieltä kaikesta siitä, mitä ympäröivässä maailmassa tapahtuu, silloin en voi vakuuttaa sinua mistään. Ja se on tosi, etten edes yritä vakuuttaa ketään, vaan tuoda sellaisen näkökannan, joka herättäisi unisimman näkemään rakenteet, jotka pitävät meidät kiinni jossain sellaisessa, mikä aiheuttaa kärsimystä! Mutta valinta on tietenkin jokaisella itsellään – minkälaisen maailman haluaa nähdä ja rakentaa, ja missä tahtoo olla mukana!



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Maailmankaikeuden piste.

Pimeyden päällä pimeys